Kosteus- ja homevaurioiden ehkäiseminen

Ratkaisu kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyyn on talon ulkopuolisten sadevesien hallinta. Mikäli sadevedet virtaavat vapaasti tontilla, jokainen ymmärtää, että tonttia on silloin vaikea pitää kuivana. Mitä kosteampi taloa ympäröivä maa-aines on, sitä suurempi kosteusrasitus sokkelirakenteille syntyy. Puutteet tämän lisäksi talon perusvarusteissa, kuten patolevyt, salaojat tai toimiva sadevesijärjestelmä. Ovat olosuhteet otolliset kosteusvaurion, mikrobivaurion ja homevaurion syntyyn.

Home ja mikrobit tarvitsevat kasvuun kolme elementtiä: riittävästi ruokaa, lämpöä ja kosteutta. Asukkaana voimme vaikuttaa ainoastaan näistä yhteen.

Riittävästi ruokaa löytyy talon rakenteista, tähän emme voi vaikuttaa. Useimmissa talossa on sen verran orgaanista materiaalia tarjolla, että useimmat hometyypit viihtyvät oikein hyvin, mikäli olosuhteet niin sallivat.

Lämpötilaan emme myöskään pysty vaikuttamaan, sillä se ei ole meidän käsissämme lainkaan.
Ainut asia johon pystymme vaikuttamaan on kosteuden määrä rakenteiden sisällä. Mikäli oikeat toimenpiteet suoritetaan pitäisi homevaurioiden ehkäisyn olla piece of cake!

Salaojat ja homevaurioiden ehkäisy

Salaojat ovat avainasemassa kun puhutaan talon kuivana pidosta. Asunnon kauppaneuvotteluissa salaojien puuttuminen voi olla asuntokaupan ’kaupankaataja’. Homevaurioiden ehkäisy on ehdottomasti heikompi mikäli salaojat puuttuvat.

Salaojat yksinkertaisesti pitävät taloa ympäröivän maa-aineksen kuivana. Salaojat koostuvat lähinnä rei’itetyistä muoviputkista. Reikien avulla maakosteus pääsee putkistoon ja putkiston kaltevuuden ansiosta maakosteus viedään perusvesikaivon kautta joko imeytyskentille tai kaupungin hulevesiverkostoon.

Salaojien vaikutussäde on noin 3 metriä. Salaojat asennetaan talon anturoiden kohdalle. Useimmiten noin 500 mm etäisyydelle talon sokkelista. Näin ollen salaojaverkosto ei pysty pitämään taloa turvassa talon alta nousevalta maakosteudelta, mutta se on erittäin tehokas estämään maakosteuden siirtyminen talon alle!

Salaojaverkosto on näin osa koko talon kuivanapitojärjestelmää ja sen voidaan katsoa olevan tärkeysjärjestyksessä top kolmosessa. Koska salaojat pitävät taloa ympäröivää maata kuivana, kosteuspaine taloon päin pienenee merkittävästi. Koska kosteuspaine pienenee on kosteusrasitus sokkeliin pienempi ja näin ollen maakosteus joka lopuksi saattaisi siirtyä sokkeliin myös pienempi.

Kuten jo alussa todettiin, homeitiöiden otolliset olosuhteet koostuvat kolmesta asiasta ja niistä voimme vaikuttaa vain yhteen. Kosteus. Mitä alhaisempi on sokkelin suhteellinen kosteus, sitä pienempi riski, että talon rakenteet lähtisivät homehtumaan.

Miksi rakenteet kannattaa pitää kuivana?

Homevaurioiden ehkäisyn kannalta on tärkeää, että rakenteet pidetään kuivana. Näin riistetään mikroobeilta ja homeitiöiltä tärkeä kasvualusta. Mikäli onnistutaan pitämään rakenteet kuivana, voida varmana sanoa, että rakenteet pysyvät terveinä.

Pitää kuitenkin tarkentaa, että jotkut rakenteet saavat myös kastua, kunhan ne pääsevät kuivumaan riittävän nopeasti. Kun puhutaan siitä, että rakenteet täytyy pitää kuivana, tarkoitetaan, että talonrakentajalla on vastuu rakentaa sellaiset rakenteet, että mikäli ne kastuvat, ne myös pääsevät helposti ja nopeasti kuivumaan. Homevaurioiden ehkäisy on pääsääntöisesti rakennesuunnittelijan päänvaiva. Hänen tehtävänsä on huolehtia asianmukaisista sunnuitelmista.

Salaojat ovat tässä tärkeässä roolissa. Silloin kun sataa, maaperä kastuu. Mikäli maaperä on hyvin humuspitoista, pysyy maaperä sateiden jälkeen märkänä pitkän aikaa. Jos talo on rakennettu humuspitoisen maaperän päälle ja asianmukaiset salaojat puuttuvat, tällöin talon sokkelit pysyvät kosteana pitkän aikaa. Rakenne ei siis pääse kuivumaan riittävän nopeasti.

Mutta kun talolle on rakennettu salaojat, johtavat nämä maakosteutta pois salaojaverkoston kautta. Sokkeli kastuu joka tapauksessa sateessa. Salaojat eivät pystyy estämään sitä. Mutta kun salaojat pitävät sokkelin ympäröivän maan kuivana, pääsee sokkeli kuivumaan!

Varsinkin niin sanotut riskirakenteet ovat altis vaurioitumaan. Mikäli et ole varma onko talossasi riskirakenteita, niin tästä saa aika kattava luettelo kaikista mahdollisista riskirakenteista.

Mistä tunnistaa kosteusvaurion?

Kosteusvaurion melkein jokainen pystyy tunnistamaan. Hyvin usein ensimmäinen vihje kosteusvauriosta on hilseilevä maalipinta. Hilseilevä maalipinta voi esiintyä esimerkiksi lattialistan yläpuolelle, silloin kyseessä on todennäköisesti kosteusvaurio, joka johtuu kapillaarisesti nousevasta kosteudesta.

Toinen paljastava seikka voi olla esimerkiksi tapetti joka ei pysyy kiinni seinässä, vaan se alkaa katon rajasta irtoilemaan. Silloin kyseessä voi olla kosteusvaurio, joka johtuu vuotavasta katosta tai putkirikko yläpohjatilassa.

Mikäli kosteusvaurio on oikein paha, niin silloin pinnoitteet eivät enää ole merkityksellisiä. Yleensä tässä vaiheessa kellari on täynnä vettä tai olohuone on muuttunut uima-altaaksi. Mikäli kosteusvaurio on olemassa, sen tunnistaminen on helppoa!

Mistä tunnistaa homevaurion?

Homevaurion tunnistamiseen käytetään yleensä ammattilaisia jolla on laaja kokemus homevaurioiden kartoittamisesta ja talon rakenteiden kuntotutkimuksista.

Esimerkiksi maallikon silmissä tummentunut eristevilla joka tulee rakenneavauksissa ilmi voi aiheuttaa pientä paniikkia, mutta kyseessä on lähes aina pölystä johtuva asia. Pöly on ilmavuotojen mukana päässyt kertymään villoihin. Eli kyseessä siis ei ole homevaurio.

Homevaurioiden ehkäisy on yleensä pyritty tiivistämällä rakenteet niin, että kosteudella ei ole pääsyä orgaanisiin rakennusaineisiin.

Valitettavasti tiivistämällä väärin voidaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ennen vanhan talot vuotivat kuin seula, mutta hyvin harvoin niissä esiintyi homevaurioita. Vasta kun moderneja rakennusmateriaaleja ruvettiin käyttämään vanhoissa rintamamiestaloissa, alkoi ongelmia tulemaan esiin.

Tiiviit materiaalit ovat kosteudelle erinomainen kondensoitumisalusta, mikäli niitä asennetaan väärään paikkaan. Yleensä näiden pintojen ympärille kertyy kosteutta, useimmiten kosteus jää piiloon ja ihmiset huomaavat vasta kun on jo liian myöhäistä. Rakenteessa on piileskellyt iso ongelma ja homevaurioita on syntynyt.

Homevaurioita esiintyy yleensä kosteuslähteiden ympärillä. Kosteuslähteitä voi olla putkirikko, kondensoitumisalustat, kapillaarisesti nouseva kosteus. Kosteulähteitä on siis monenlaisia.

Yleensä homevaurioiden kosteuslähteet ovat juuri sen verran pieniä, että niistä ei muodostu näkyvää kosteusvauriota. Näin ollen kosteuden vaikutus on pitkäaikaista ja pysyy yleensä piilossa kunnes asukkaat rupeavat oireilemaan.

Vasta kun oireilu alkaa niin ihmiset rupeavat yleensä vasta tässä vaiheessa heräämään siihen, että talossa saattaa olla homeongelma. Ensimmäiset tutkimukset tilataan ja yksi niistä on yleensä homekoirien vierailu.

Homekoirat ovat koiria, jotka ovat koulutettu havaitsemaan hometta ja mikrobikasvustoa. Niiden herkän nenän avulla ne voivat tunnistaa riskipaikat joihin erityistä kannattaa pitää huomiota. Mutta en ole vielä koskaan tavannut Homekoiraa joka puhuisi Suomea, tai tavannut ihmistä joka puhuisi koiraa.

Homekoirat reagoivat homeitiöihin ja mikrobeihin. Tämä on fakta. Mutta ne eivät pysty selittämään mistä home/mikrobilähde on peräisin. Ulkoilmassa on uskomattoman paljon erilaisia itiöitä ja mikrobeja. Mikäli talossa on ilmavuotoja (ja näin on lähes 80% kaikista suomen rakennuskannan rakennuksista), Homekoirat alkavat siihen reagoimaan.

Homevaurioiden ehkäisyn kannalta ei välttämättä ole huono idea kutsua homekoiria vierailulle mikäli talonne on juuri rakennettu. Koirat voivat merkitä ne ilmavuotopaikat, jotka täytyisi vielä tiivistää.

Homekoirat voivat kuitenkin myös merkata aivan oikeat homeitiölähteet. Siksi suositellaan aina kutsumaan kuntotutkija paikalle mikäli homevauriota epäillään. Kuntotutkija sitten päättelee talon rakenteiden perustella sellaiset riskipaikat missä home saattaisi viihtyä.

Näin selvität, onko rakennuksessasi home- tai kosteusvaurio

Homevauriot ja kosteusvauriot saattavat kulkea käsi kädessä. Eli yleensä siellä missä on homevaurio, on yleensä myös kosteuslähde. Mutta kosteuslähde ei välttämättä ole niin iso, että se aiheuttaisi myös kosteusvaurion.

Mikäli havaitaan kosteuslähde ja siihen pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Voi olla, että ainoastaan rakenteet ovat kastuneet, mutta homeella ja mikrobeilla ei ole ollut riittävän paljon aikaa kasvulle. Homevaurioiden ehkäisy edellyttää nopeaa reagointia mikäli mahdollisia ei-toivottuja kosteuslähteitä havaitaan.

Kosteusvauriot aiheuttavat lähes poikkeuksetta ongelmia seinien/lattioiden pintoihin. Eli näitä pintoja tarkastamalla pystytään havaitsemaan kosteusvaurioita.

Mikäli näihin ongelmiin ei reagoida ajoissa on homevaurion syntyminen varmaa!

Blogi kirjoitti Bart Jansen, Kajon Steel Oy:n perustaja. Yritykseen pääset tutustumaan lisää oheisen linkin kautta kajonsteel.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.